Polka-karamellin historia

Amalia Eriksson

Vuonna 1859 pienen Gränna-nimisen kylän maistraatti myönsi köyhälle 25-vuotiaalle yksinhuoltajaleskelle Amalia Erikssonille oikeuden leipoa omin käsin ”sokerileivonnaisia”, joita hän kutsui nimellä Polkagris. Nämä pirteän punavalkoiset piparmintunmakuiset Polkaporsaat saavuttivat niin suuren suosion, että nykypäivänä niitä kutsutaan Ruotsin suosituimmaksi matkamuistoksi. Niiden käsityönä tapahtuva valmistus on mielenkiintoista katsottavaa ja Suomessa siihen pääsee tutustumaan Namituvalla, Ilmajoella.

 

Jokainen Polka-karamelli leivotaan edelleen käsin perinteitä noudattaen

Amalian tarkoin varjelema salainen resepti siirtyi hänen tyttärelleen Idalle, joka jatkoi Polka-karamellien valmistusta. Amalia eli 99-vuotiaaksi. Hän itse uskoit pitkäikäisyyden johtuvan piparminttuhöyryjen vaikutuksesta! Ehkä näin onkin, sillä myös tytär Ida eli 93-vuotiaaksi. Piparmintunmakuinen, punavalkoraidallinen aito Polkagris on tangon muotoinen sokerimakeinen, joka vielä nykypäivänäkin valmistetaan käsityönä. Vuosien saatossa maku- ja muotovalikoima on kasvanut: karamellitaikinasta tehdään nykyään myös keppejä, tikkareita, irtokaramelleja… ja myös makuja on monia. Suosituin on kuitenkin perinteinen punavalkoinen piparmittu.